Kello oli neljä yöllä, toukokuun viides ehtinyt vaihtua toukokuun kuudenteen kun ajoin kotipihaan vietyäni neljä ystävääni kunkin kotiinsa. Minä, nämä neljä sekä vielä neljä muuta vietimme laatuaikaa ystävättäreni kihlajaisten jatkoilla.

Mitä kaikkea sitä voikaan harrastaa yhdeksän ihmisen voimin - katsella Prinsessapäiväkirjoja nauraen sen lapsellisuudelle ja epärealistisuudelle, kuunnella laadukasta metallia, hieroa niskat porukalla terveiksi, ehkä katsella myös vähän hentaita, hentain innoittamana heittäytyä hiukan tuhmaksi, minua lukuunottamatta tietysti ryypätä... Peliin henkeen tietysti kuului laittaa porukan absolutisti kuskiksi, käytiin siis Vimpelin vakioryyppykämpällä hakemassa rakkaalle serkulleni Joonakselle viinaksia. Marilyn Mansonin uusin levy soi autossa. Poltettuna vielä, mutta fanina tulen tietysti hommaamaan sen aidonkin. Ei vain ollut malttia odottaa kesään saakka.

Tämä Manson on jotakin uutta. Ei sitä Mansonia, johon viisi vuotta sitten rakastuin. Mutta levy menettelee. Harmi, että se vain MENETTELEE. Jokainen edeltävistä on iskenyt nyrkin lailla. Mutta ehkä opin rakastamaan tätäkin. Kitarariffit ovat kieltämättä maittavia. Onhan tässä tunnistettavissa se perussynkkä mansonmaisuus, se levy levyltä toistuva punainen lanka. Ehkä enemmän olisi kaivannut sitä aiempien levyjen industrial-meininkiä, tai ainakin Portraitin aggressiivisuutta. Sinkkulohkaisu Heart shaped glassesin äänimaailma tuo mieleeni Mechanical Animalsin, toisen niistä Mansonin levyistä, jotka viitisen vuotta sitten ostin Seinäjoen Anttilasta. Ne olivat ensimmäiseni häneltä. Mechanical Animals oli niin kaunis levy. Niin ajattelen. Kauniit lyriikat, kauniit musiikit. Sydäntä raastavat lauluosuudet. Ajatuskin saa kylmät väreet kulkemaan selkää pitkin.

I know it's the last day on earth
We'll never say goodbye

Jäin hetkeksi istumaan autoon, kuunnellen uutta levyäni. Viimeiset kappaleet kuuntelin nopeasti maistellen allkua, kertosäettä ja skipaten loput. "Lisää huoneessani sitten", oli ajatus.

Kokosin tavarat, astuin ulos autosta. Raikas ilma kipristeli kasvojani, vedin keväistä aamua sieraimiini. Hämyisällä pellolla leijaili aavemainen usva. Aamuvarhaisten lintujen iloinen sirkutus kuului kaikkialta ympärilläni, minä hymyilin. Suljin silmäni, nautin aamun syleillessä minua tietäessäni kesän olevan lähellä. Tuudittauduin hyvänolon tunteessa, olisin voinut seistä pihahietikolla loputtomiin.

Pitkästä aikaa tunnen, että kaikki taitaa olla hyvin.

 

Lämmöllä, Anna

TÄNÄÄN SOI: Marilyn Manson - Coma White

Eipä oo tullu juurikaan kirjoteltua. Paitsi että innostus nettiblogin pitämiseen latistui aivan yhtä äkisti kuin oli iskenytkin, en saanut lopulta julkaistua kirjoituksiani enää ollenkaan - varmaankin sivustossa oli jotakin ongelmia. Monta kertaa koitin mutta lopulta moinen pisti vituttamaan, ni en sitten mitään kirjotellutkaan. Pitäkööt bloginsa, perkele!

Ja ny blogikuume iski taas. Nyt tämä toimiikin jopa, joten jatkossa saan kirjootella teille niin paljon paskaa että silimistä ja korvista tursuaa <3<3<3<3

Mutta asiaan.

Rakas päiväkirja. Olin tänään jälleen ostoksilla. Löysin samanlaisen ihunan possuroskakorin ku Jukalla, pakkohan se oli ostaa ja nyt oon niin tr00evil taas. Sit ostin Pieni suklaapuoti -DVD:n. No juu oon vähä pissaliisa änkst ku vähä lovetan Deppii mut hei. Kelaa mitä rooleja. Saksikäsi Edward, Ichabod, Jack Sparrow, Willy Wonka, Fred Abberline ja kyllä te kaikki tiijätte. Onhan se loistava näyttelijä, turhaan väitätte vastaan. Hah. No joo ja oha se iha komeaki, ei sille mittään voi. Ainaki Sparrowna.

Söin liikaa irttareita, nyt yököttää. Pitihän sitä kesäksi laihduttaakin, bikinikelpoinen vartalo on ollu haaveissa viimeset 7 vuotta kai mut ei sitä vaan saa aikaseks. Vittu ko oon lihonukki varmaan iha sikana ku ei oo ollu koulua ja oon vaa löhönny ja lusmunnu ja menny iha rappiolle. Tänään muuten palautin vihdoin ja viimein sen äikän esseen, joka olis pitäny palauttaa yli 2 kuukautta sitten. Ny mullon sitte ilmeisesti vihdoinkin ne 75 kurssia täynnä ja pääsen ehkä ylioppilaaksikin, jejj. Syksyllä sitte toivon mukaan Liminkaan.

Tänään vois lähteä kuskiksi Seinäjoelle. Olin jo kerran, kolmelle jätkälle ja oli ihan ylettömän hauskaa. Tanssittiin porukalla, oli varmaan melekonen näky ku meitsi vetää jotaki Lady Marmaladea kolmen gorillan kanssa. Tahtoo uudestaan.

 

With love, Assi Kalma

TÄNÄÄN SOI: Lamb of God - Redneck

Ps. Se edellisessä tekstissä mainittu sienihuppari on mun ny. <3

Eilen olin Jyväskylässä. Tarkoituksena oli mennä Jyskälän JAMK:lle ja yliopistolle - meikäläinen karkasi keskustaan. Shoppaamaan, tietenkin. 8) Tällä kertaa tosin hillitsin itseni. Mukaan tarttui The Kovenantin Seti-levy ja Tim Burtonin The Melancholy Death of Oyster Boy, son ihuna No ostinhan mää sitte tietenkin suklaata ja muuta hyväskää. Olin sen ansainnu, oli sen verran raskasta ravata vieraassa kaupungissa, eksyä ja kastella itsensä rännässä ja loskassa polviin saakka. Kengät oli niin täynnä vettä että hölsky vaan kävellessä. Varpaat jääty luuhun asti, mää joudun varmaan amputoimaan ne.

No okei oli joka tapauksessa kivaa. Ja alennuin mää sitten lopulta käymään siellä Jyskälän yliopistollakin (myöhästyin taideaineiden esittelystä varmaan 10 minuuttia kun eksyin väärälle puolelle järveä. ÄLKÄÄ KYSYKÖ, perkeleen Agora mitäs on niin iso paikka. No oke oon vähän yksinkertanen, ehkä) ihan vaikutti kivaisalta paikalta. Tosin luulen ettei meitsin yo-arvosanat ihan yllä vaadittavalle tasolle. Juma.

Mua harmittaa ku en ostanu sitä kärpässienihupparia. Diabolotkin jäi vielä toistaiseksi. Kyllä mää vielä hommin ne.

Love, Annis / Nanna / Anneli / Annukka / älkääkeksikömullelempinimiä

TÄNÄÄN SOI: The Kovenant - Hollow Earth

Tänään autokoulun kiva setä kehui minua. "Nyt voit olla ylpeä itestäs", sanoi hän, ja minähän olin polleaa poikaa ja ajaessani takaisin autokoulun pihaan olin posauttaa hänen vaimonsa kaaran kylkeen. (oma vikasa mitäs loi mulle suorituspaineitaaaa)

Sit mää kävin otattamassa tänään kuvat ajokorttia varten. Näytän ihan Quasimodolta.

Ai niin, ja tänään loin ihan oman blogin, jee kivaa <3

...ja nyt jään sitten odottelemaan, että jotain tapahtuisi ja saisin tänne jotain kirjoitettavaakin.

Yours, Anna-Chan

 

TÄNÄÄN SOI: System of a Down - Toxicity